Jos rakennuksilla ei olisi käyttäjiä, emme tarvitsisi rakennuksiakaan. Siksi rakennusten suunnittelussa kaikkein tärkein lähtökohta on se, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin ihmisiä.
Haastattelimme sisustusarkkitehti Petra-Miisa Juusenahoa, jolla on pitkä kokemus sekä yksityiskotien että julkisten tilojen sisustussuunnittelusta. Hänen suunnittelutoimistonsa Interiori on keskittynyt erityisesti tila- ja sisustussuunnitteluun yritysasiakkaille.
Juusenaholle käyttäjälähtöisyys on aina itsestäänselvä ja erottamaton osa suunnittelua. Hän näkee, että rakennuksen käyttäjän kokemus ja hyvinvointi ovat erittäin tärkeässä roolissa arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan työssä.
“Rakennukset ja tilat tehdään palvelemaan ihmistä, eikä toisinpäin. Onnistunut rakentamishanke on sellainen, jonka lopputulos on tehty käyttäjien tarpeet ja hyvinvointi huomioiden”, hän muotoilee.
Käyttäjän kokemus on keskiössä sisustussuunnittelussa
Juusenaho näkee, että sisustaminen tarjoaa paljon konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa rakennusten käyttäjien hyvinvointiin. Tärkeä tilakokemuksen elementti on aina itse tilan kokija.
“Ilman kokijan ja tilan dialogia mieleenpainuvaa tilakokemusta ei synny. Kokemukseen vaikuttavat niin aistit, muisti kuin tilan tunnelmakin. Meillä on ammattilaisina mahdollisuus luoda moniaistisia tiloja ja erilaisia tunnelmia, konsepti ja käyttötarkoitus huomioiden”, Juusenaho sanoo.
“Nostaisin kokemuspohjaisen suunnittelun korkeaan arvoon: sisustamisessa on kyse käyttäjän etusijalle asettamisesta ja kokijan tilakokemuksen arvon nostattamisesta. Tarvitsemme mahdollisimman monen aistin yhteistyötä ja stimulaatiota, jotta pystymme vastaanottamaan ja tuntemaan tilaa syvällisellä ja mielekkäällä tavalla.“
Suunnittelijalta käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen vaatii kykyä irrottautua omista mieltymyksistään ja löytää sen sijaan kohteen kannalta olennaiset asiat.
“Tehdessämme töitä muille ihmisille oma ego, maku ja tottumukset tulisi siirtää sivuun. Tykkään kuunnella ja haastatella asiakkaita, tutkia ihmisiä ja ilmiöitä. Asiakkaan ja työntekijöiden osallisuus on suunnitteluprosessissa tärkeä osatekijä, jonka kautta ratkaisut kokemuksellisen hyvinvoinnin edistämiseen löytyvät”, Juusenaho sanoo.
“Lisäksi tutkin rakennusta ja tilaa, jossa suunnitteluprojektini tapahtuu. Suunnitteluun tulisi varata aikaa pohtia, testata, luonnostella ja muuttaa mieltään. Liian moni ryntää heti värikarttojen kimppuun.”
“Minulle viihtyvyys- ja tunnelmatekijät ovat suunnittelun osa-alueina yhtä tärkeitä kuin vaikkapa paloturvallisuus- ja rakentamismääräykset. En kovin mielelläni anna sisustusvinkkejä, kuten “maalaa näin” tai “valaise noin”. Ajattelen tiloja, ympäristöjä ja käyttäjiä niin yksilöllisesti, että yleisten sääntöjen ja määritysten rajaaminen olisi mielestäni riskaabelia.”
Hyvinvointi on moniulotteinen käsite
Rakennuksen käyttäjän hyvinvointia voidaan ajatella hyvin monesta eri näkökulmasta, esimerkiksi viihtyisyyden, terveellisyyden tai toimivuuden kannalta.
“Hyvinvointiin tilakokemuksena sisältyy sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus. Se on samalla sekä konkreettinen että abstrakti asia. Fyysisesti määrittäviä tekijöitä on tietenkin helpompi määritellä – niitä voisivat olla esimerkiksi luonnonvalo, järjestys ja värivalinnat”, Juusenaho luettelee.
“Mieli taas on meille ihmisille ennen muuta subjektiivinen tajunnan ilmiö, joka koostuu kaikista niistä aistimuksista, havainnoista, tunteista, muistoista ja mielikuvista, jotka koemme omassa psykologisessa todellisuudessamme. Ihmiset kokevat ja hahmottavat tilaa kukin omalla yksilöllisellä tavallaan, mutta samanaikaisesti meillä kaikilla on yhteinen moniaistinen perusaistikapasiteetti, joka muovautuu elämämme aikana jokaisella omanlaisekseen.”
Erilaisten käyttäjien tarpeiden huomioiminen voi joskus vaatia kompromissejakin.
“Olen ollut mukana monessa projektissa, jossa saman tilan käyttäjien toiveet ja kokemukset ovat olleet ristiriidassa keskenään. Työtehtäviini kuuluu usein myös etsiä ratkaisuja, jotka yhteensovittavat ja pyrkivät tasapainottamaan vastakkaisiakin makuja ja näkemyksiä”, Juusenaho kertoo.
Rakennuksilla voi myös olla useita erilaisia käyttäjäryhmiä. Juusenaho muistuttaa, että esimerkiksi työntekijäkokemus ja asiakaskokemus ovat suunnittelun kannalta molemmat yhtä arvokkaita.
Tulevaisuuden sisustussuunnittelussa korostuvat aistit ja virtuaalisuus
Länsimaalaiset ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa – kotona, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Siksi näissä vallitsevat olosuhteet ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, niin fyysiselle kuin henkiselle. Nämä kaksi puolta myös liittyvät aina toisiinsa.
“Esimerkiksi sairaalaympäristöissä miljöö- ja ympäristötekijät otetaan suunnittelussa huomioon monella tasolla ja aihetta on tutkittu paljon. Sen sijaan tutkimustietoa arkielämästämme aistien kanssa ja vaikutuksista hyvinvointiimme löytyy harmillisen vähän”, Juusenaho toteaa.
“Tulevaisuudessa olisi varmasti vielä enemmän sijaa tilasuunnittelulle, joka painottuisi enemmän aistien toimintoihin. Aistit ja aistien tarjoamat mahdollisuudet on valitettavan usein jätetty taka-alalle eikä teknologian myötä ruutujen ja näyttöjen kautta eläminen ole tehnyt asiaa yhtään sen helpommaksi. Tarvitsemme kaiken teknologian keskellä holistisempaa lähestymistapaa suunnitteluun.”
Juusenaho uskoo myös virtuaalitodellisuuden tuovan jatkossa uudenlaisia mahdollisuuksia suunnitteluun.
“Virtuaalitodellisuus auttaa uusien toimintaympäristöjen suunnittelussa: esimerkiksi palvelupiste tai myymälä voidaan visualisoida, jotta saadaan kuva ympäristöstä, ja kohderyhmiä voidaan jopa kutsua testaamaan ja ohjaamaan suunniteltua ympäristöä ennen sen lopullista toteuttamista.”
