Rakennussektori tuottaa 30 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Pelkästään 5–12 % maamme hiilidioksidipäästöistä on peräisin rakennustuotteiden valmistamisesta. 90 % niistä aiheutuu sementin ja teräksen valmistamisesta.
Lisäksi rakentaminen tulee lisääntymään nykyisestä, koska maapallon väestön on arvioitu kasvavan 11 miljardiin. Siksi rakentaminen ei voi jatkua tulevaisuudessa samoilla menetelmillä kuin tänä päivänä. Se tuottaisi liikaa päästöjä, eikä se olisi millään tapaa kestävää.
Sen sijaan puurakentaminen on konkreettisin ja yksi parhaimmista keinoista vähentää rakentamisesta koituvia hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat minimaalisia verrattuna esimerkiksi betonirakentamiseen. Mitä enemmän korvaamme betonia ja terästä puulla, sen vähemmän rakennussektori tuottaa hiilidioksidipäästöjä.
Uskomme, että puurakentaminen tulee olemaan merkittävimpiä trendejä rakennusteollisuudessa seuraavien vuosikymmenien aikana. Rakentaminen ei voi loppua, mutta sen täytyy muuttua.
Puurakentaminen Suomessa ja maailmalla
Puurakentamisella on Suomessa pitkät perinteet. Puun osuus rakentamisesta on Suomessa 40 prosentin luokkaa, kun muualla Euroopassa luku on noin 4 %.
Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen niin teollisuudessa kuin kulutuksessa sekä kestävän kehityksen takaavien toimintatapojen löytäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet nousta globaalilla mittakaavalla aivan puurakentamisen kärkimaaksi.
”Suomi on vahva puurakentamisen maa kansainvälisestikin katsottuna. Meillä on valtava osaaminen koko arvoketjussa aina metsätaloudesta, puunjalostukseen, puuarkkitehtuuriin ja puurakentamiseen. Meidät tunnetaan maailmalla jo erinomaisesti hirsirakentamisen osaamisestamme, mutta meillä on yhtä hyvä mahdollisuudet ponnistaa merkittäväksi toimijaksi myös muun puurakentamisen suhteen.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
Suurin osa suomalaisesta puurakentamisesta kohdistuu vielä pientaloihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puurakentaminen on yleistynyt myös suurissa rakennuksissa, kuten puukerrostaloissa. Se on erittäin positiivinen trendi, sillä puurakentamisen ratkaisuille on jatkuvasti kasvava globaali kysyntä.
”Puurakentaminen tarvitsee erittäin vähän tuontipanoksia, mikä on kansantaloudellisesti loistava asia. Puu on meidän kansallinen luonnonvaramme ja puurakentaminen sekä -jalostaminen voimavaroja, joita meidän tulisi hyödyntää entistä enemmän. Metsiemme metsätaloudellinen arvo on varovaistenkin arvioiden mukaan yli 60 miljardia. Mahdollisuutemme ovat valtavat, sillä kestävän tuotannon osaamisella ja vähähiilisellä rakentamisella on huimasti kasvava globaali kysyntä.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
Puurakentamisen edut puhuvat puolestaan
1) Puurakentaminen on ekologista
Jos kaikki Euroopan talot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, niin rakentamisen hiilidioksidipäästöt tippuisivat 60 %. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö vähenisi jopa 70 %. Nämä ovat valtavia lukuja. Rakennussektori tuottaa kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Rakentamisen aikana tehdyillä materiaalivalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Rakentamisessa puu on oiva ratkaisu, koska puurakennus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä niin kauan kuin puurakennusta käytetään. Kun rakennus puretaan, puu voidaan käyttää energiantuotantoon. (Lähde: Rakennustiedon RT-ympäristöselosteet ja Metsäteollisuus ry)
”Harva ajattelee, kuinka suuri osa kuluttamisestamme kohdistuu rakennussektorille. Mitä enemmän panostamme rakennussektorilla kestäviin ratkaisuihin, kuten puuhun, niin sen kestävämmäksi meidän kuluttamisemme muodostuu. Metsä- ja rakennusteollisuus on siis hyvä pohja, joka muuttaisi suomalaisten kulutusta aiempaa kestävämmälle pohjalle.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
2) Puu on kevyttä ja vahvaa
Puurakennus on n. 80 % kevyempi kuin vastaava betonista valmistettu rakennus. Keveyden ansiosta puutalon rakentaminen vaatii vähemmän logistiikkaa, koska elementtejä voidaan tuoda suurissa ja valmiissa paketeissa pelkän raaka-aineen sijaan. Vaikka puu on kevyttä ja sitä on helppo muokata, se on silti äärimmäisen vahva materiaali, joka kestää hyvin hoidettuna satoja vuosia.
3) Puurakennuksen purkaminen ei aiheuta juurikaan jätettä
Kun betonirakennus puretaan, niin siitä syntyy paljon jätettä. Arviolta 40–50 % kaikista jätteistä syntyy rakentamisesta ja rakennusten purkamisesta. Puurakenteisen talon purkamisesta puolestaan suurin osa materiaaleista voidaan käyttää esimerkiksi energiantuotantoon.
4) Ihmisen on tutkitusti hyvä olla puurakennuksessa
Puun koskettamisen on tutkittu laskevan ihmisen stressitasoa ja sykettä sekä kohentavan mielialaa. Tähän vaikuttaa sähkön, valon ja äänen kulkeutuminen puussa. Puu estää kaikumista ja puumateriaaleilla voidaan tukea miellyttävän akustiikan syntymistä. Valon osalta puu taittaa lämpimiä keltaisen ja punaisen valon aallonpituuksia. Tämän vuoksi puu koetaan lämpimäksi materiaaliksi.
Stressitasojen vaihteluihin näyttäisi olevan vaikutusta myös eri materiaalien sähkönjohtokyvyllä. Esimerkiksi huoneenlämpöisen alumiinin, viileän muovin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti tutkimuksissa elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuttanut vastaavaa reaktiota.
”Puurakentamisen suurimmat edut ovat koko tuotantoketjun ekologisuus sekä puun luonnollisuus. Käyttötilanteessa puu tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, koska ihminen reagoi eri lailla luonnonmateriaaleihin kuin keinomateriaaleihin. Luonnonmateriaalina puu ei nosta stressitasoja eikä se säteile kuten esimerkiksi keinotekoinen betoni.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
5) Puurakentaminen ei vaadi paljoa tuontipanostuksia
Suomessa on laaja osaaminen metsätalouden, puunjalostuksen, puuarkkitehtuurin ja puurakentamisen suhteen. Siksi puurakentaminen tarvitsee vain minimaalisia tuontipanostuksia. Puurakentaminen työllistää siis merkittävän määrän suomalaisia metsänhoidosta aina valmiin rakennuksen huoltotöihin saakka.
Puurakentamisen kokonaishiilijalanjälki ei ole nolla, vaan se on miinusmerkkinen.
Rakennussektori aiheuttaa n. 30 % maamme hiilidioksidipäästöistä. 5–12 % kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy pelkästään rakennusmateriaalien valmistamisesta. 90 % tuosta luvusta on peräisin teräksen ja betonin valmistamisesta.
Puun aiheuttamat päästöt ja ympäristöhaitat ovat sen sijaan minimaaliset verrattuna betoniin ja teräkseen. Itseasiassa puurakentamisen hiilijalanjälki on miinusmerkkinen, sillä valmis puurakennus sitoo hiilidioksidia ilmasta niin kauan kuin rakennus on olemassa. Yksi puinen omakotitalo sitoo 25 000 kg hiilidioksidia itseensä. Se on sama kuin keskiverto autoilija tuottaa päästöjä 10 vuodessa (Lähde: Puuinfo).
Puun käytön lisäämisellä on myös muita positiivisia vaikutuksia ilmaston hyväksi. Mitä enemmän käytämme puuta rakentamiseen, sen enemmän haluamme huolehtia metsistämme ja niiden kunnosta. Metsillä on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska ne toimivat hiilinieluina.
Puurakennuksen turvallisuus
Puurakentamisella on Suomessa pitkät perinteet. Siksi siihen liittyy myös monia harhaluuloja ja vääriä uskomuksia, jotka ovat peräisin vuosien takaa. Nykyaikainen puurakentaminen eroaa täysin siitä, mitä se oli vain 20 vuotta sitten.
Puu on paloturvallinen materiaali
Nykyaikaiset puurakennukset ovat erittäin paloturvallisia ensiluokkaisen suunnittelun ansiosta.
Lisäksi kaikissa yli 2-kerroksisissa puurakennuksissa on oltava automaattinen sammutusjärjestelmä. Tällainen sprinklausjärjestelmä ei suihkuta vesisuihkua vaan vesisumua tukahduttaen tulen nopeasti. Sumu ei kastele rakenteita ja se ulottuu esimerkiksi pöydän alle, jonne suora vesisuihku ei ylettäisi.
”Puuhun liittyy monia harhaluuloja, jotka eivät pidä paikkaansa. Nykyaikaisten puurakennusten palo- ja kosteusturvallisuus on äärimmäisen korkealla tasolla. Palosuunnitteluosaaminen on parantunut ja yli kaksikerroksisissa rakennuksissa tulee olla automaattiset sammutusjärjestelmät. Myös puurakennusten äänieristys on nykyään ensiluokkaista. Toivon, että vuosikymmenien takaa kantautuvat puurakentamiseen liittyvät harhaluulot kumoutuvat puurakentamisen yleistyessä niin meillä Suomessa kuin maailmalla.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
Puun kosteusturvallisuus on korkea
Puu on luonnollisesti hengittävää materiaalia, joka kestää hyvin kosteutta. Kun ilmanvaihto toimii ja rakennus on valmistettu rakennusteknisesti oikein, niin kosteuden kanssa ei tule ongelmia. Sama pätee kaikkiin muihinkin rakennusmateriaaleihin.
Lisäksi puusta tehty rakennus on yleensä 80 % kevyempi kuin vastaava rakennus betonista ja teräksestä valmistettuna. Puun keveyden ansiosta sitä voidaan liikutella suurina valmiina elementteinä. Tällaiset elementit valmistetaan kuivissa ja vakioiduissa tehdasolosuhteissa, jolloin rakentamisen laatu on tasaista, eikä kosteusrasitusta synny. Rakennuksen kasaaminen valmiista elementeistä on nopeaa, jolloin rakentaminen ei tapahdu sään armoilla.
Riittääkö metsiemme puu rakentamiseen?
Kun olet lukenut tämän lauseen kokonaan loppuun, niin metsissämme on kasvanut jo yhteen omakotitaloon vaadittava puumateriaali. Puolestaan huomenna tähän aikaan metsissämme on kasvanut koko Suomen puurakennusteollisuuden vuotuinen puutarve, mikäli kasvukausi on meneillään.
Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä. Sen metsätaloudellinen arvo on varovaisissa arvioissa 60 miljardia euroa ja optimistisimmissa arvioissa 210 miljardia euroa. Vuonna 2017 puustomme kasvu oli 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Poistuma oli 87 miljoonaa kuutiometriä, joten metsämme kasvavat reilua vauhtia myös poistuma huomioituna. Puustomme määrä on 1,7-kertaistunut 1920-luvulta tähän päivään. Suurin osa kasvusta on kuusta ja mäntyä. (Lähde: Luonnonvarakeskus)
Puuta siis riittää rakentamiseen, vaikka puurakentaminen yleistyisi reilusti. Meillä on kaikki edellytykset nousta yhdeksi maailman merkittävimmäksi puurakentamisen maaksi.
”Suomalainen puu on myös maailmalla haluttua rakennustavaraa, koska se on suorasyistä, lujaa ja tasalaatuista. Suomalainen puu on myös visuaalisesta kaunista. Esimerkiksi Japanissa on suosittua käyttää suomalaisia puupilareita ja -palkkeja sellaisissa kohteissa, joissa puun ulkonäkövaatimukset korostuvat. Keski-Euroopassa ja Kiinassa suosiossa ovat suomalaiset puupaneelituotteet ja -kalusteet, joissa korostuu niin ikään puun luonnollinen ulkonäkö.”
– Petri Heino, Ympäristöministeriö
Rakentaminen ei voi jatkua enää samoilla periaatteilla kuin ennen. Väestömäärän kasvaessa tarvitsemme lisää koteja, joiden rakentaminen ei kuluta yhtä paljoa ympäristöä kuin nykyiset rakennustavat. Puurakentaminen on siihen konkreettinen ja olemassa oleva vastaus.
Turvataan maapallomme tällaisena myös tuleville sukupolville tekemällä tänään viisaita valintoja.
